Asparagus 1, 2020, öljy kankaalle, 40 x 30 cm
MAALAUKSIA MUODON MUUTOKSISTA
Valon näkyväksi tekeminen, materiaalisuuteen asti, on ollut kuvataiteilija Pekka Vesterisen taiteen keskeisiä teemoja. Nyt esillä olevat maalaukset ovat sen sijaan syntyneet pääosin kahdesta taiteilijalle tärkeäksi tulleesta havaintokohteesta, yli sata vuotta suomalaisia koteja sisustaneesta huonekasvista, lehtiasparaguksesta ja vanhan maalaistalon keittiöstä.
Uuden näyttelynsä teoksissa Vesterinen ei jää väljästi tulkittunakaan kiinni itse luonnonmuotoon vaan venyttää aihetta sen hajoamispisteeseen. Näin syntyville muodosta irronneille fragmenteille hän antaa aivan uusia merkityksiä ja tehtäviä. Näyttelyn ydin nojaa neljän teossarjan sisäiselle ja keskinäiselle dialogille.
Foliage-sarjan maalaukset ovat syntyneet harmaata seinää taustanaan hyödyntävän lehtiasparaguksen ilmavista lehtirankakudelmista. Maalaukset eivät kuvaa itse kasvia vaan kasville tyypillisen rakenteen taipumista liikkeeksi. Tämä liike on erilaisessa valossa ja erivärisissä tiloissa toteutuvaa väreilyä. Se on myös horisontaalisesti kulkevaa leijailua tai terävääkin siirtymää. Vesterinen on pitäytynyt useissa Foliage-sarjan teoksissa kiteytettyyn ja hienovaraiseen ilmaisuun.
Asparagus-maalaukset ovat syntyneet Foliage-sarjan innoittamina. Asparaguksesta irronneet lehtiaihelmat tihentyvät ja laajenevat värikudelmiksi mitä erilaisimmissa valotiloissa. Pienempi formaatti näyttää jälleen antaneen Vesteriselle mahdollisuuden rentoon ja kokeilevaan ilmaisuun. Nämä maalaukset ovat kuin ikkunoita tiloihin, joihin taiteilija halutessaan sijoittaa hyvinkin kontrastisia elementtejä.
Reeds-sarjan maalaukset sijoittuvat edellä mainittujen sarjojen välimaastoon. Sarjan ensimmäisessä teoksessa voi vielä nähdä maisemallisia elementtejä. Kaislikko on lähes naturalistinen ja sen takana avautuu järvinäkymä. Kolmannessa Reeds-sarjan maalauksessa kaislikko on jo muuttunut Foliage-sarjan kaltaisesti liikkeessä olevaksi viivarykelmäksi. Muoto on hajonnut ja sen osat jatkavat omaa elämäänsä kuin atomien piiskamaisilla kulkuradoilla.
Vanha keittiöinteriööri on antanut sysäyksen Kitchen-sarjan keskenään hyvinkin erilaisille maalauksille. Sarjan teoksia yhdistää jo Foliage- ja Asparagus-sarjoista tuttu kohteen muuntuminen uusiksi elementeiksi. Interiöörin seinät ja rakenteet taiteilija on tiivistänyt värikentiksi. Värikentät ovat osin hyvin tiiviitä, konstruktivismia muistuttavia pintoja. Osa näistä maalausten sisäisistä muodoista on huokoisia ja jopa tilallisia. Tiiviyden ja huokoisuuden sekä pintojen ja tilojen välinen dialogi irrottaa nämäkin maalaukset lähtökohdastaan. Maalauksissa on kuitenkin viitteitä ajan kulumisen ja ihmisen toiminnan vaikutuksista alkuperäiseen kohteeseen.
Pekka Vesterisen uudet teokset abstrahoivat konkreettisia lähtökohtiaan purkamalla ne osiksi ja antamalla osille uusia maalauksen rakenteen ja katsomisen kannalta kiinnostavia ajatuksia. Ne liittyvät tuoreella tavalla Vesterisen aiempaan tekemiseen.
Arto Jurttila
